Taamaattorli aamma uani ilaat Trumpimik soqutiginnipput — USA-mut qanimut atassuteqarnikkut inuunertik qanoq pitsanngorsarneqarsinnaanersoq pillugu annertunerusumik tusagaqarusuttut.
Inuunerit taakku ullumikkut ajornanngillat: akeqanngitsumik peqqinnissaqarfik, akeqanngitsumik ilinniartitaaneq tamanut, aamma pisariaqartitsisunut, inissiat tapiiffigineqartartut. Kalaallit Nunaat Danmarkimi ungasissumiittumi namminersorluni oqartussaasutut killeqartumik imminut oqartussaaffeqarpoq kisianni aamma isumannaallisaanermut naalagaaffiuvoq. Bruttonationalproduktip pingajorarterutaat aamma naalagaaffiup karsiata affaa Danmarkimit nioqqutigineqartarput, tassa ukiumut 500 millionit dollarit missaanniittut.
Tassa USA-p naalakkersuisuisa Filippinernermi sakkutuunik aningaasaliissuteqarnerminni siorna nalunaarutigaat. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni sunniuteqarnissamut neqerooruteqarnerup qaffanneqarnissaa takorloorsinnaanngilaq.
Kalaaleq Katrine Lund, Nuummi illoqarfiup qeqqaniittoq, oqarpoq Trumpimut soqutiginninngitsoq. (Sebastien Van Malleghem The Washington Post-imut allappoq) Avataaniittumut Kalaallit Nunaat ungasissumik, allamik misigissuseqarpoq, ingammik ukiukkut. Nuummi seqineq ullaakkut qulingiluat missaanni takkuttarpoq ullaakkut sisamat qeqqata missaani inuit tassanngaannaq qulligisanni takussaasarput. Arctic Noir-imik pissuseqarpoq. Aamma aallarpoq.
Kalaallit Nunaat soorlu Alaska ekstremiusoq. Annertunerusoq, imaqanngitsoq aamma ungasinnerusoq. Avatangiisit annertuut, sikumik qalipaateqartut, 836.000 kvadratmiilinik amerlanerusunik annertussuseqarput. Sila gnarly-uvoq.
Aammalu innuttaasut minnerpaapput. Kalaallit Nunaat inuit 56.000-it najugaqarfigaat, illoqarfiit pingaarnersaanni 20.000-it sinneri sinerissap qanittuani nunaqarfinni siaruarsimallutik. Tamanna hot-tubbing-imik takornariaqarnermik hot-spot-inngilaq, soorlu Islandimi. Aqquserngit ikipput. Inuit umiatsiamik timmisartumik imaluunniit angalasarput.
Nuummiit umiatsiamik akunnerni marlunni kangerluup qulaallugu ingerlaarluta Qoornuup qaqqap sineriaani nunappugut. Taanna siornatigut aalisarfiusimavoq inuit hunnorujunik arlalinnik inoqartoq, kaptajn Georg Jonathansen oqarpoq, 1970-ikkunni aallaqqaammut danskit naalakkersuisuinit eqqissisimatinneqarnissaata tungaanut. Ullumikkut nunaqarfik assut ghost town-inngilaq, kisianni angerlarsimaffiit tamarmik aasaanerani illuliorfigineqarsimapput. Tikeraarnitsinni kialluunniit tassaniinngilaq.
USA-mi Trumpimut tapersersuisut ilaasa isumaqarput Kalaallit Nunaata pisiarineqarnera ullumikkut inissianik tuniniaanermi annerpaanut ilaasinnaasoq. Soorlu Alaska 1867-imi pisiarineqarmat, Amerikap Ruslandimit 7,2 millionit dollarsinik cool-imik pisiarimmagu.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut illoqarfiit pingaarnersaanni katersuupput. (Sebastien Van Malleghem The Washington Post-imut allappoq) Arnaq Nuummi meeqqanut barnevognimut peqataavoq. (Sebastien Van Malleghem The Washington Post-imut allappoq) Issittumi kiannerulermat, nunarsuup sinneranut naleqqiullugu sukkanerusumik, unammineq nutaaq “ Great Game”-mik aallartippoq, nunat pingaarnerit — Kina, Rusland, USA — akornanni pisuussutsinik atuinissamik aammalu aningaasarsiornikkut umiarsuarnik sakkutuunillu immap naqqani aqquserngit nutaat issittumi aqqusaarlugit. akeqanngitsumik aasaanerani immap naqqa.
Kalaallit Nunaat USA-p sakkutuuisa avannarlerpaartaani inissisimavoq. Pituffik Space Base-p annertuup, siornatigut Thule Air Base-mik taaneqartartup, nunarsuaq tamakkerlugu siusissukkut mianersoqqusisinnaasunik attaveqarfimmik ingerlatsinissaq suliassaraa, nunat tamalaat akornanni ballistiskimik raketinik tikittoqarsinnaasoq paasiniarlugu.
Kalaallit Nunaat aamma pisuussuteqarsinnaasunik neqerooruteqarpoq, geologit naapertorlugit: nunap iluani qaqutigoortunik aatsitassanik atorneqanngitsunik, biilinut innaallagissiortunut batteriinik sanaartornissamut pisariaqartinneqartunik.
Qoornoq, siornatigut aalisarfiusimasoq aasaanerani ornigartarfinngortinneqartoq, ukiup taamaalinerani nipeqarunnaarpoq. (Sebastien Van Malleghem The Washington Post-imut allappoq) Sermersuup Kalaallit Nunaata 80 procentia qallippaa. (Sebastien Van Malleghem The Washington Post-imut allappoq) Trumpworldimi inuit, nunap immikkoortua una strategisk inissisimasoq isigalugu, præsidentip tulliup Kalaallit Nunaat pissarsiariniarlugu, illersorniarlugu, aqutsiniarlugu — qanoq ittuunersoq — kissaateqarnera isumaqatigiinniarnertut isigaat, taanna Trumpip kisimi flottersinnaavaa. Tapersersortuisa Trumpip issittumi takorluugaa audacious-itut oqaatigaat, muskel-imik, pissarsiarineqarsinnaasumik, annertuumik peqataanermut uteqqinnermik .
”Amerika unioqqutitsivoq, uagut kisimik una aliasuppaluttoq, testosteronimik annikitsumik, beta-mik angut issiavimmi slouching-iunngitsoq, nunarsuaq tamakkerlugu uagutsinnik ingerlasinnaalersillugu”, oqarpoq konservativit Charlie Kirk, Trumpip ernertaa utoqqasaaq, Donald Trump, peqatigalugu Jr., sapaatip akunnerani kingullermi Kalaallit Nunaannut tikeraarluni.
”Tassaavoq maskulinimik amerikamiut nukissaannik makititsineq”, Kirk podcastimini oqarpoq. “Tassaavoq Manifest Destiny-p uteqqinnera.”
Siulittaasunngortup Kalaallit Nunaat pillugu sunik allanik suliaqarsimagaluarpat, qularnanngitsumik Kalaallit Nunaat qaffasissunngortippaa. Sumiiffimmi journos-inik TV-mi stand-up-inik suliaqartunik qimmit qimuttut, misiginneqataanngitsut tunuliaqutaasut atorlugit qimmit qimuttut.
– Tamanna Kalaallit Nunaannut periarfissaavoq annertooq, Kuno Fencker, inatsisartuni nunanut allanut tunngasunut ataatsimiititaliami ilaasortaq, Partii Siumumeersoq, oqarpoq. – Donald Trump ilisarisimavarput. Taanna politikeriuvoq. Taanna suliffeqarfimmik ingerlatsisuuvoq. Taanna literally tigusariaqanngilaq. Kisianni taanna pingaartilluinnartariaqarpat.”
Kuno Fencker inatsisartunut ilaasortaavoq Partii Siumumeersoq. Siumut nutserneqarpoq Forward. Danskit pisortaat Trumpimut akissuteqaatigaat erseqqissarlugu Kalaallit Nunaat nammineerluni aalajangissasoq. ”Kalaallit Nunaat kalaallinut pigineqarpoq”, Naalakkersuisut siulittaasuat Mette Frederiksen oqarpoq.
Danskit kunngiat Frederik X, anaanaasup siorna tunuarsimaarnerata kingorna kunngissanngortoq, kunngip assilisassiaanik sananermini Kalaallit Nunaanni arferit Savalimmiullu arferit ippassaq malunnarnerulersippai .
Soorlu nalinginnaasoq Trumpip annilaangassuteqartitsivoq aammalu eqqumaffigineqartitsivoq — ingammik tusagassiortunik katersortitsinermini kingullermi oqaatigiumannginnera kingorna , sakkutuunik aningaasaqarnikkut nukiit atorlugit Kalaallit Nunaata imaluunniit Panama-kanalip aqunneqarnissaa pinngitsoortinniarlugu.
”Anaanap uannut aperisimavaanga, ilungersorluni, isumaqarpunga Trumpip Kalaallit Nunaannut sorsunnermik nalunaaruteqarumaartoq”, Kalaallit Nunaanni Universitetimi sociologi Poul Pedersen oqarpoq.
Fenckerip, inatsisartunut ilaasortap, akuersaarpaa Trumpip ”oqaasii pissanganartut” ilaat uani paatsiveerutitsisimasoq, præsidentip qinigaasup qinngasaarisarnera imaluunniit qinngasaarisarnera.
USA-p sakkutooqarfii, oqarpoq, Kalaallit Nunaat qaqugukkulluunniit saassussinavianngitsoq. Danmark NATO-mut ilaasortaavoq.
”Tamanna allaat oqaloqatigiissutigigatsigu pissanganartuuvoq”, taanna oqarpoq.
Trumpip Danmarkimut aningaasatigut politikkikkullu pissaanilissuaq atorsinnaavaa, aqutsineq annaassallugu? ”Umm, isumaqarpunga taanna taamaaliortareersoq”, Fencker oqarpoq.
Immap naqqani boardwalk-ip Nuummi ukiukkut ingerlaarneq ajornannginnerulersippaa. (Sebastien Van Malleghem The Washington Post-imut allappoq) Danmarkimiit aningaasaliissutit akeqanngitsumik peqqinnissaqarfimmik, akeqanngitsumik tamanut ilinniartitsinermik, pisariaqartitsisunullu inissianik tapiiffigineqartunik neqerooruteqartitsipput. (Sebastien Van Malleghem The Washington Post-imut allappoq) Ilinniarnertuunngorniarfimmi lektori Pedersen oqarpoq, Trumpip iliuuseqarneratigut Danmarkip Kalaallit Nunaat sivisuumik nunasiaataasimanera pillugu qanoq pineqarnera pillugu naammagittaalliuutit annertusiartorsimasut. „Taanna maani inuit immikkoortitereerpai,“ oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut 90 procentiisa missaanniipput Inuit Inuit, ukiuni 1300-kkunni tikissimasut kingornussaat. Sinneruttullu amerlanersaat — 7 procentit missaanniittut — danskiupput. Aammattaaq kiffartuussinermik suliaqarnermi Filippinerneersunik Thailandimiillu pulaartut sulipput.
Nunaqarfinni illoqarfinnilu pisiniarfiit danskit tunisassiaannik tuniniaasarput, kisianni aamma inuit nannut, puisit, arferit, tuttut neqaannik nerisaqartarput. Piniarlutillu aalisartarput. Annertuumik tunisassiorneq? Aalisakkat aamma rejet. Kisianni tamarmi Danmark aqqutigalugu niuerneqartarpoq, taanna qaleralinnik tuniniaasutut atuuffeqarpoq.
Daniel L. Johnsen nalunaarsuisunut ilaavoq, Donald Trump Jr.-ip Kalaallit Nunaannut angalanera isiginnaartitsissutigineqartoq. (Sebastien Van Malleghem The Washington Post-imut allappoq) Sumiiffimmi pinngortitamik takornariartitsisartoq Daniel L. Johnsen Donald Trump Jr.-ip ilaqutaanik sapaatip akunnerani kingullermi malinnaavoq. Siulittaasup qinigaasup ernera ataataata qineqqusaarnermi timmisartua 757-imi Nuummi mippoq. Taanna nammineq angalaarnertut akiliivoq. Maanna akunnerit pingasut atorpai.
– Ulloq taanna pissanganarnerpaavoq, Johnsen oqarpoq.
Trumpip inuusunnerusup Nunatta Katersugaasivia aamma Hans Egedep eqqumiitsuliaa, danskit-norskillu lutheramiut ajoqersuiartortitaat Nuummi pilersitseqataasut, pulaarpai.
”Aqqusinermi inuit random-it hattinik tunniussipput, taakku hattinik atuinissaminnut akuersipput, akeqanngitsumik nerisassanik akeqanngitsumik imeruersaatinillu piumasaqarpata. ... Tamanna takutinniarlugu kisimi pivoq, Johnsen oqarpoq, taanna Trumpip angalanerani videoklippinik danskit tusagassiuuteqarfiinut tuniniaavoq.
Præsidentip qinigaasup Truth Socialimi platformimi ima allappoq: ”Don Jr. aamma Reps-it Kalaallit Nunaanni timmisartuussipput. Tigusineq ajunngilluinnarsimavoq. Taakku, aammalu Free World, isumannaallisaanermik, isumannaallisaanermik, nukissaq, aammalu EQQARSIARNEQ pisariaqartippaat! Tamanna isumaqatigiissutaavoq pisinnaasariaqartoq ... KALAALLIT NUNAAT PISSARSIARSIORLUGIT!”
Jorgen Boassen tassaavoq Nuummi Trumpimut tapersersuisoq malunnartoq — aammalu ilumoortoq. Taanna siornatigut boksertarsimavoq aammalu murvertarsimalluni. ”Danskit tusagassiuuteqarfiisa Trumpip siullerpaamik qinersinermini akerleriinnerulernerat”, ”taanna nuannarinerulerpara”, taanna oqarpoq. „Ikinngutikka tamarmik uannut qinngasaaripput.“
Jorgen Boassen siornatigut boksertartuuvoq, murvertartuullunilu Trumpimut tapersersuisuulluni. (Sebastien Van Malleghem The Washington Post-imut allappoq) Boassen T-shirt-imik atorsimavoq, tassani Trumpip pissusilersornera ersersinneqarpoq, tassa Pennsylvaniami siorna aasaanerani ataatsimeersuarnermini toqqarneqarnerup kingorna pissusilersorneq, allassimasumik ”American badass”. Nuummi Trumpimut tapersersuisutut malunnartumik, sociale medier-ini malunnartumik saqqummertartutut, Boassenip telefonia pissanganartumik sianersimavoq.
Præsidentinngorniarnermi kingullermi Pittsburghimut angalavoq Trumpimut illup iluani illup iluani, angalanermi Trumpip aningaasaliissuteqartartuinit akiliunneqarluni.
Siunissami USA-mut attaveqarneq qanoq isikkoqarsinnaava? – Apeqqutaavoq Trumpip qanoq annertutigisumik ingerlateqqinnissaa, Boassen oqarpoq. Taanna oqarpoq naatsorsuutigisimagaluarlugu siullermik Kalaallit Nunaat Danmarkimit tamakkiisumik namminiilivinnissamik nalunaaruteqartariaqarsinnaasoq. – Taavalu nammineq isumaqatigiissuteqarsinnaavugut, taanna oqarpoq.
Trumpip avannamut qiviarnermini Kalaallit Nunaata premierministeria, Múte Egede, sapaatip akunnerani kingullermi oqarpoq, ”Maanna piffissanngorpoq nunatsinnut iliuuseqarnissaq tulleq ... suleqatigiinnermut akornutit peerlugit — taakku taasinnaavagut pissutsit qanoq ittuunerat kolonialismeq — aamma ingerlaqqinnissaq,“ siunnersuutigalugu Inatsisartunut qinersisoqarnissaanut namminersornermut taasisitsisoqarnissaanut piumasaqarsinnaasoq.
Premierministerip ataasinngornermi Københavnimi tusagassiortunik katersortitsinermi ilannguppaa, illersornissamut aatsitassarsiornermullu tunngatillugu USA qanimut suleqatiginiarlugu, Trumpillu naalakkersuisuinik oqaloqatigiinnissamut ammasuusoq. Erseqqissarpaa ”tassaavoq ... Kalaallit Nunaat aalajangiisussaq qanoq isumaqatigiissuteqarniarnersugut.”
Boassenip Kalaallit Nunaata naalagaaffittut 51-inngornissaa qularinngilluinnarlugu oqaatigaa.
“Aamma qanimut suleqatigisat? Immaqa, taanna oqarpoq.
Ulloq Nuummi nalunaaqutaq sisamat missaanni seqinnerpoq (Sebastien Van Malleghem The Washington Postimut) eqqortitsineq
Allaaserisap matuma siuliani præsidentip qinigaasup Donald Trumpip timmisartup modelia eqqunngitsumik allaaserineqarpoq. Tassaavoq Boeing 757, 747-unngitsoq, allaaserisaq eqqortinneqarpoq.
